Sopivaa vai ei?
Mistä tietää, että jokin kaupallinen menettely on sopimaton?
Kuluttajien huulilla on usein sama kysymys: ”Mistä tietää, että jokin kaupallinen menettely on sopimaton?”
- Musta lista: AINA kielletyt menettelyt
- Harhaanjohtaminen antamalla väärää tietoa
- Harhaanjohtaminen jättämällä pois tietoa
- Aggressiivinen markkinointi
- Muut tapaukset
Musta lista:
AINA kielletyt menettelyt
Onneksi kaupallisista menettelyistä annettu direktiivi helpottaa tähän kysymykseen vastaamista. Ensiksikin tietyt kaupalliset direktiivit ovat aina kiellettyjä direktiivissä. Mustan listan 31 sopimatonta menettelyä on koottu yhteen sen varmistamiseksi, että kauppiaat, markkinointihenkilöt ja kuluttajat tietävät, mikä on kiellettyä. Luettelon kohdat koskevat kaikkia Euroopan unionin 28:ää jäsenvaltiota.
Lataa sopimattomista kaupallisista direktiiveistä annetun direktiivin esite
(720 kB)
PDF-muodossa.
Kaupallisen menettelyn laillisuuden määrittäminen
Jos kaupallista menettelyä ei ole ehdottomasti kielletty, sen laillisuus voidaan arvioida tiettyjen lakikriteerien perusteella. Sopimattomien kaupallisten menettelyjen kaksi pääluokitusta - ”harhaanjohtava” ja ”aggressiivinen” - selitetään tarkemmin direktiivissä. Luokitukset sopivat suurimpaan osaan sopimattomaksi luokiteltavista menettelyistä.
Keskivertokuluttaja-testi
Sitten kaupallisen käytännön sopivuus tai sopimattomuus arvioidaan ”keskivertokuluttaja”-vertailutestin avulla. Euroopan tuomioistuin pitää keskivertokuluttajana henkilöä, joka on ”valistunut, kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen”, sosiaaliset, kulttuuriset ja kielelliset seikat huomioiden. Jos kaupallinen menettely suunnataan tietylle kuluttajaryhmälle (esimerkiksi erityisen herkät kuluttajaryhmät), on tuon ryhmän keskimääräinen jäsen tällöin vertailukohde.